Näyttelyvuosi päättyy aina arvonäyttely "Messariin" eli Helsingin messukeskuksessa pidettävään tittelinäyttelyyn. Joulukuussa 2009 näyttelyharrastajia hemmoteltiin kahdella arvonäyttelyllä samana viikonloppuna, kun jaossa oli lauantaina Voittaja ja sunnuntaina Pohjoismaiden Voittaja -titteleitä. PMV kiertää vuosittain Pohjoismaissa, joten ihan joka vuosi ei ainakaan meikäläinen pääse titteliä edes tavoittelemaan.
Lauantai - Voittaja 2009
Lauantaina lähdin matkaan Albiinan ja Nitron kanssa. Olin olevinani ihan ajoissa liikkeellä mutta satuinpa osumaan messariin samaan aikaan kuin noin kymmenentuhatta muutakin näytteilleasettajaa ja kesti yli tunnin jonottaa pelkästään pääsyä parkkipaikalle. Aivan käsittämättömän huonosti järjestetty sisääntulo, ei voi muuta todeta. Messarin parkkihalli oli tietenkin täynnä ja sain oman auton vihoviimeiseen hiekkakentän nurkkaan parkkiin. Jonottelu vei niin paljon aikaa, että alkoi tulla jo tuskallinen tunne, että kehä ehtii olla ohi ennen kuin pääsen edes autosta ulos.
Otin mukaan pelkästään Nitron ja harjan ja juoksin tukka putkella sisälle ja etuilin ja tuuppisin ihmisiä edestä pois minkä kerkesin. Olin kehällä samalla minuutilla, kun kehän piti alkaa. Onneksi Nitro on nuorten luokassa niin jäi sentään aikaa harjata koira. Tälläinen alku oli omiaan sekoittamaan pään ihan kunnolla eikä siinä sitten oikein pystynyt rauhoittumaan ja tuntui, että kaikki meni ihan sohlaamiseksi eikä kehän seuraamisestakaan tullut yhtään mitään.
Eräs ystävällinen sielu toi kupposen kahvia terästettynä kermalla (varmaan katsoi, että piksahtaahan toi muuten) ja juuri, kun olin ottamassa ensimmäistä hörppyä mukista, vapisevasta kädestä herpaantui ote ja kuppi tipahti suoraan vierelläni seisseen Nitron päälle ja aivan keskelle selkää. Siis ei voi olla totta, aivan kauhea painajainen vielä tähän kaiken lisäksi ja nuorten luokka oli juuri alkamassa. Onneksi vierustovereilla (kiitosta vaan) oli paperia ja sain Nitron turkin pintakuivaksi mutta karvat jäivät juuresta ihan kahvisiksi. Kehässä olin sitten kahville tuoksuvan koiran kanssa ja minun oli ihan pakko tunnustaa tuomarille tekoni, joka vain naureskeli, että hyvällehän kahvi tuoksuu :)
Nitro ei kahvihoidosta ollut moksiskaan ja esiintyminen meni ihan kivasti, arvosteluunkin olen tyytyväinen vaikkakin Nitro sai EH:n. Mutta eipä tämä kasvattajatuomari pinkkiä liiemmin jaellut ja Nitro sijoittuikin tosi hienosti luokassaan neljänneksi.
Milosta tuomari tykkäsi siinä määrin, että pohti jo tovin, että olisi sijoittanut sen avoimen luokan ykköseksi. Todella hieno sijoitus on kyllä luokan kakkospaikkakin hyvässä kunnossa olleelle Milolle.
Pikkuneiti Albiina pääsi messariin vasta pidemmän tovin autossa nököttämisen jälkeen. Parkkeerauskiireen vuoksi en ottanut häkkejä mukaan, jotta pystyin juoksemaan nopsasti kehälle, joten kun Nitron suoritus oli ohi vein sen vuorostaan autoon ja otin Albiinan tilalle. Albiina oli varmaan tästä odottelusta tuohtunut, kun se kehässä teki ihan omia temppujaan kiitoksena minulle. Se kyllä seisoi ihan nätisti mutta kun lähdimme juoksuun neiti liimaantui liian tiiviisti ja vähän vinoonkin minun jalkaan kiinni ja viskoi etujalkojaan varsin omituisen näköisesti kuin paraskin paraatihevonen eikä siinä auttanut mikään kikka mitä yritin, Albiina vain liimautui entistä tiukemmin lähelleni. Olin todella varma, että olisimme yhtä hyvin voineet jäädä aamulla kotiin.
Juniorinartuissa oli 15 osallistujaa ja uskomatonta mutta totta, pikku paraatiheppa oli etuliikkeistään huolimatta kovasti tuomarin mieleen ja Albiina voitti luokan ja näin ollen sai junioriluokan voittajalle annettavan tittelin Juniorivoittaja 2009, vähänkö hianoo :) Paras Narttu -kisassa oli hyviä koiria pilvin pimein, mutta junnukaunotar piti pintansa ja Albiina sijoittui uskomattoman hienosti neljänneksi ja sai kaupan päällisiksi vara-sertinkin. Aivan uskomaton sijoitus huippunarttujen keskellä - eikö se muuten tarkoita sitä, että Albiinakin on huippunarttu :)
Tulokset, Voittaja:
Mezen The Dark Knight NUO EH4
Arttulan Eilisen Haiku AVO ERI2
Arttulan Oolalaa Albiina JUN ERI1 PN4 VARA-SERT JV-09
Sunnuntai - Pohjoismaiden Voittaja 2009
Vahingosta viisastuneena lähdin sunnuntaina Albiinan ja Nitron kanssa ennen kukonlaulua liikkeelle ja olinkin messarissa ennen pahinta ruuhkaa ja ajoin ilman jonottamista suoraan parkkiin. Yöunet jäi vähiin mutta mitäs pienistä. Tosin, sunnuntain tuomari oli sitten sitä sarjaa, että ehkä olisi kannattanut jäädä nukkumaan.
Päivä ei muutenkaan alkanut huipusti. Parkkihallissa otin Albiinan ulos autosta (pakettiautossahan ovi on auton kyljessä) ja ahdastahan tietty oli, Albiina loikkasi oviaukosta kenguruloikalla ja pää edellä ihan suoraan viereisen parkissa olleen auton eturenkaan lokasuojaan sillä seurauksella, että se sai pikimustan nokikuramöhnävanan otsasta pään yli niskaan saakka. Kyllä meinasi epätoivon itku tulla, kun katsoin kaunista näyttelykoiraani.
Koska olin ajoissa paikalla ei sentään ollut kiire ja muutenkin mukana oli koko näyttelyvarustus häkkeineen ja trimmipöytineen sun muineen paitsi että kotonahan se komeili se pullollinen shampoota, joka ei vettä kaipaa... Onneksi jälleen oli olemassa pelastava enkeli, jolla oli lainata kuivashampoota (kiitos ja kumarrus). Ensin vessapaperilla kaikki mömmö pois mitä oli saatavissa ja kuivashampoota öljyraidalle. Ihan kaikkea mustaa en saanut pois, mutta jos töhrystä ei tiennyt, sitä ei kyllä huomannut.
Tuomarointi alkoi Igorista, joka esiintyi kivasti ja tuomari tykkäsi muuten, mutta Igorin pigmenttikatkosta hän ei tykännyt ja niin alkoi tämän päiväinen H -putki.
Nitrolle ihan kohtuu arvostelu mutta H tulla tupsahti. Kiitos kuitenkin lainahandlerille taidokkaasta esittämisestä.
Lauantaisen hienon luokkasijoituksen jälkeen oli Milon saama H aikamoinen yllätys ja velipoika Eppu, joka on alla olevassa kuvassa sai myöskin H:n. Tässä vaiheessa olikin jo selvää, että kasvattajaryhmälle voi sanoa heippa.
Hippi on hyvin vakuuttava uros, sillä hyvin monenlaiset tuomarit pitävät siitä, niin myös tämä sunnuntain kummajainen. Hippi sijoittui todella hienosti valioluokan kolmanneksi. Minäkin sain muuten oikein kädestä pitäen opastusta koiran esittämiseen tuomarilta. Ehkä minäkin nyt jatkossa osaan esittää koiraa paremmin :)
Paraatihevosista tuomari ei selvästikään pitänyt ja Albiina sai mukavan arvostelun sillä toiveella, että etuosa vakiintuisi ja punaisen nauhan kera kehästä ulos. Albiina ei edelleenkään halunnut juosta niin kuin normaalit koirat juoksevat. Noin tuli taas todistettua, että silloin kun menee hyvin, siitä pitää nauttia juuri sillä hetkellä aivan täysillä, koska jo seuraavana päivänä voi tipahtaa maan tasalle.
Mutta ihan täydellinenhän tämä pikkuneiti kuitenkin on omituisine esiintymisineenkin, vai mitä:
Tulokset, Pohjoismaiden Voittaja:
Arttulan Nasta Lautaan NUO H
Mezen The Dark Knight NUO H
Arttulan Eilisen Haiku AVO H
Arttulan Erikoispainos AVO H
C.I.B. FI & EE & BY & LV & LT & BALT MVA BYV07 Arttulan Diilitippi VAL ERI3
JV09 Arttulan Oolalaa Albiina JUN EH
Mukavia muistoja
Yhteenvetona voisin todeta, että vaikka nuo messarimaksut ovat huikeat, sain ainakin minä tuolla sijoituksella varsin tapahtumarikkaan viikonlopun, joka osoittautui olevan aika ainutkertainenkin. Iloa ja ihmetystä - sitä se näyttelytouhu on tiivistettynä :) Suosittelen lämpimästi kokeilemaan.
Juniorivoittaja -tittelin lisäksi Albiina sai palkinnoksi Hurtan laadukkaan nahkahihnan, jossa oli kiinni myös Voittaja "mitali" tai millä nimikkeellä tuota nyt voi kutsuakaan. Mutta todella kiva paketti, jolle on oikeasti käyttöä. Ruusukkeen joutui ostamaan itse, mikäli sen halusi ja sehän maksoi muuten hunajaisesti. Minusta 20 egee on aika kova hinta ruusukkeesta vaikka onkin iso ja hieno ja upea ja melko ainutkertainenkin. No, siksihän sen ostinkin :)
Postissa saapui myöhemmin kunniakirja. Mielellään laittaisin sen seinälle raameihin, mutta on kyllä varmasti maailman rumin kunniakirja ja tässä vielä mietin, miten hienot kehykset siihen oikein pitäisi ostaa, että sen viitsisi seinälle laittaa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti