Torosta ROP-pentu

Kävin tänään ihastelemassa Toroa Lohjan pentunäyttelyssä. Näin Toron Turun pentunäyttelyssä viisi viikkoa sitten, jossa se oli ROP. Olipa pieni mies kehittynyt sitten viime näkemän ja turkkia tullut lisää, viisi viikkoa on melko pitkä aika, kun puhutaan kasvavasta ja kehittyvästä koirasta.

Toro oli tosi hienosti jälleen ROP-pentu. Ryhmäkisassa tuomari otti kahdeksan pentua jatkoon ja Toro oli yksi näistä. Toro esiintyi varsin mallikkaasti ja oli oikein edukseen mutta harmillisesti sijoitusta neljän joukkoon ei sitten kuitenkaan tullut.

On mukava kyllä nähdä, millainen hurmuri Torosta vielä kasvaa. Toivottavasti lupaavasta sisarussarjasta myös muut innostuisivat käymään näyttelyissä.

Arttulan Börjen Biitti Iskee PEK1 KP ROP-pentu

Galleria pentunäyttelystä 23.10.2011

Galleria pentunäyttelystä 17.9.2011

Parhaimmat otokset Lohjalta:

Arttulan Börjen Biitti Iskee ROP

Hipille hyväksytty luonnetesti

Olin tänään katsomassa ja videoimassa Hipin luonnetestiä Somerolla. Surkeiden sadepäivien jälkeen oli onni myötä kelien suhteen ja testi suoritettiin viileähkössä mutta kauniissa syysaurinkoisessa säässä.

Kyllä voi kasvattaja olla tyytyväinen taas kerran niin upeaan Hippiin. Hippiä ei paljoa hätkähdyttänyt kummallisuudet, mitä sen eteen tuli. Testistä ei jäänyt Hipille mitään paineita tai pelkoja päälle vaan se oli heti testin loputtua oma itsensä. Koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, on parasta katsoa oheinen video, en ala sen kummemmin selittelemään, mitä tapahtui.

Luonnetestin osasuoritusten pisteet,
samojedinkoira uros
C.I.B. FI & EE & BY & LV & LT & BALT MVA BYV-07
Arttulan Diilitippi:

Toimintakyky +2 hyvä
Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +2 kohtuullinen
Hermorakenne +1 hieman rauhaton
Temperamentti +2 kohtuullisen vilkas
Kovuus +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauskokematon

Tulos +174 Hyväksytty.

Paljon Onnea Marika ja Hippi :)




Seijan ottamia kuvia luonnetestistä

Katalle tokon avoimesta ykköstulos

Tänään vietin auringonpaisteisen päivän Tampereella tottelevaisuuskokeessa. Katan kanssa olimme liikenteessä ja aikomuksena suorittaa kauden viimeiset toko-kisat.

Tähän kokeeseen olin muuttanut valmistautumisemme aivan täysin verrattuna aikaisempiin kisoihin. Treenaan ennen kisoja suht maltillisesti (tai ainakin yritän) , hion ja viimeistelen liikkeitä, haen nopeutta tai tarkuutta tms liikkeisiin. Mutta varmaan tuo Kata on jo kyllääntynyt mun treeneihin vaikka yritän keksiä erilaisia tapoja harjoitella, sillä treenaus tuntui nyt vain tuottavan takapakkia liikkeisiin. Sain mm. maahanmenon menemään pieleen, kun palkitsin makkaralla, jonka olin tipauttanut pienten nokkosten alkujen päälle, nehän sitten pistelivät herkkään koiran nenään kivasti. Päätin jotain viikkoa ennen kisaa, että nyt riittää mokoma liikkeiden pilaaminen ja anti olla. Kyllähän Kata jo osaa kaikki avoimen luokan liikkeet, kun on kuitenkin tosi paljon treenailtu ja hiottu niitä pitkin vuotta. Emme siis tehneet yhtikä mitään eikä käskyn käskyä tullut annettua enkä myöskään leikkinyt Katan kanssa yhtään ulkoillessa, mikä on melko epänormaalia toimintaa meille.

 Koepaikalla Kata olikin sitten tosi tohkeissaan, kun vihdoinkin alkoi jotain tapahtua. Se kävi aikamoisilla kierroksilla ja mitään oman vuoron odottelua ja seisoskelua sen kanssa ei voinut harrastaa laikaan vaan Kata alkoi heti vaatia toimintaa ja vinkua ja haukkua jos yhtään seisahtui juoruilemaan kavereiden kanssa. Siispä Kata sai odotella autossa, jossa se pysyy aina rauhallisena.

Suoraan autosta mentiin paikallaoloon, jossa oltiin ekassa ryhmässä. En viritellyt Kataa yhtään, jottei kuumene turhaan ja pidin sen jatkuvasti käskyn alla. Paikallaolo meni aivan nappiin ja makuullaolo oli rauhallista, kymppi siitä kiitokseksi. Paikallaololiikkeen jälkeen pidin Katan jatkuvasti käskyn alla ja vapautin sen vasta kehän ulkopuolella, jossa kevyesti palkkasin makupaloilla ja koira autoon. Näin pysyi kivasti "palikat" koiran päässä paikoillaan.

 Loput liikkeet sain videolle (kiitos Jannelle avusta). Kaikissa liikkeissä näkyy viimeistelytreenin puute selvänä, perusasentoihin ja vähän sinne tänne tuli extrapaljon vinoutta ja Kata myös joka liikkeessä hyppäsi minua vasten siirtyessään perusasentoon. Toisaalta Katalla oli suoritusintoa paljon, mistä minä aina tykkään ja vaikka kaikki hienosäädöt olivatkin ihan pielessä, nyt onnistui kuitenkin kaikki liikkeet sillä tavoin oikein, ettei tullut yllättäviä "unohduksia" mitä sattui SM-kisoissa. Tuolloinhan Kata unohti mitä koko sivulle-käsky edes tarkoittaa...

Seuraaminen, 9, oli tosi hyvää ja vauhdikkaastihan paineltiin, kävelin taas niin lujaa kuin pääsin ja juoksuosuuskin oli vauhdikas. Vinous ja perusasentojen hitaus hiukan haittasi muuten kivaa kokonaiskuvaa. Motivaatio ainakin oli ihan kohdillaan.

Maahanmeno, 10. Nopeammin Kata olisi voinut mennä maahan mutta muuten melko virheetön suoritus.

Luoksetulo, 6. Alku meni hyvin, pysähtyminen oli aika hidas ja käsimerkin jälkeen Kata tuli vielä monta metriä. Loppu luoksetulo olisi voinut olla nopeampi ja eteenistumisessa Kata jäi liian kauas, sivullemeno jäi vajaaksi. Hyvin osasi tuomari joka virheestä ottaa pinnat pois.

Seisominen, 10. Kymppi on aina kiva asia. Käskyn jälkeen Kata otti pari askelta, siitä olisi voinut pinnan vähentääkin jo, muuten varsin kiva suoritus.

Nouto, 9 meni oikein kivalla vauhdilla ja kapulakin nousi oikeaoppisesti ilman turhia ihmettelyjä, tuonti olisi voinut olla vauhdikkaampi. Luovutus oli vino.

Kauko-ohjaus, 9Hyvin tyytyväinen olen kaukokäskyihin, Kata vaihtoi liikkeet hyvin ja innokkaasti, häntää heilutellen. Tuomari sakotti pisteen verran liiasta liikkumisesta. Videolta voi katsoa, että sitä on melko vähän.

Hyppy, 6. Pitää tunnustaa, että olin tässä vaiheessa jo ihan intoa täynnä, kun meille tulee niin hyvä tulos. On todella vaikeaa pitää itsensä koossa loppuun saakka. Niinpä sitten iloisesti mokasin viimeisessä liikkeessä ja sanoin istu-käskyn liian aikaisin ja eipä Kata sitten tietenkään istunut ekalla käskyllä sinne esteen taakse. Argh sanon minä. Katan kanssa on aina ollut tarkkaa juuri tässä liikkeessä se oikea-aikainen käskyttäminen. Vieläkin harmittaa, sillä saimme vain 6 pistettä, kun liikkeen lopussakin oli vinoutta.

Yhteisvaikutus, 9. 

Pisteet yhteensä 172p. mikä on kirkkaasti ykköstulos, jee. Lisäksi sijoituimme kovatasoisessa kisassa kolmanneksi. Ykköstuloksia sai peräti 6 koiraa kymmenestä, tulokset eivät johtuneet lepsusta tuomarista vaan koirat olivat ilahduttavan hyvätasoisia.

Raunio SM 2011

Pari viikkoa sitten, 3.9., oli meidän raunioradalla Veitakkalassa huippukoirat hommissa, sillä Suomen Mestaruudesta miteltiin rauniokokeissa. Lajiin kuuluu osana myös tottelevaisuus ja ketteryys, jotka suoritettiin ennen raunio-osuutta. Olin itse raunioradalla virallisena valokuvaajana, enkä tottista ja kettistä päässyt seuraamaan lainkaan. Harmillista, sillä olisi ollut mukava nähdä, millä tasolla tottikset ovat tänä päivänä. Kinon kanssa kisattiin raunioilla melkein kymmenen vuotta sitten ja tuohon aikaan tottikset olivat monilla pelastuskoirilla melkolailla heikonlaisia.

Raunioilla odotin nyt näkeväni huippuhienoja suorituksia mutta eipä paljoa päässyt häikäistymään... tosin pitää samaan hengenvetoon todeta, että suoritusta ei oltu tehty ohjaajille helpoksi, sillä ohjaajan liikkumista rajattiin todella paljon - mielestäni kyllä jo aivan liikaa. Ohjaajat eivät päässeet edes näkemään koko etsittävää aluetta. On hyvin vaikeaa lähettää koira suorittamaan etsintää alueelle, jonne ohjaaja ei näe. Ja jos nyt ajatellaan, että olisi aivan todellinen tilanne (Suomessahan maa järisee tämän tästä ja sortuneilta rakennuksilta etsitään loukkaantuneita) niin en usko, että kukaan lähettää koiraansa alueelle etsintään vastaavalla tavalla vaan ohjaaja kulkisi kyllä melko lähellä koiraa.

Ehkäpä tässä kokeessa haluttiin karsia jyväset akanoista ja voittajaksi olisi haluttu itsenäisesti työskentelevä ja ohjaajasta hyvin irtoava koira. Mitalit jäivät kuitenkin jakamatta ja seitsemästä koirakosta kuusi keskeytti suorituksen raunio-osuudella ohjaajan toimesta. Koirat pääsääntöisesti eivät irronneet kymmentä metriä kauemmaksi ja koirilta puuttui rohkeutta etsiä itsenäisesti. Raunioalueella oli useita häiriöhenkilöitä eli vähän niinku raivaushenkilökuntaa, joten luulisi että hyvin treenatulle koiralle olisi helppo tutkia alueella, jossa kuitenkin liikkuu ihmisiä vaikka ohjaaja jäikin kauemmaksi mutta ei se vain näin mennyt ja vain muutama koira kiersi aluetta laajemmin.

Yksi koirista ilmaisi rullalla muut olivat haukkuvia. Ilmaisut eivät olleet kovinkaan hyviä, haukkuvat haukkuivat määrällisesti aika vähän ja osalla oli vaikeuksia pysyä piilolla. Ilmaisut kuitenkin olivat riittäviä ja kaikki ohjaajat löysivät uhrin luo. Koirakot eivät löytäneet kaikkia maalimiehiä, koskeivat kaikki koirat kiertäneet koko alueella, joten ilmaisujakaan ei nähty niin paljon kuin olisi ollut mahdollista. Jokainen koira löysi sen lähimmän piilon. Rullakoira tykkäsi rullastaan vähän liikaakin ja juoksenteli paljon rulla suussa. Omasta mielestäni piilot eivät olleet vaikeita mutta yhtä piiloa ei löytänyt yksikään koirista. Piiloja oli kaikkiaan kolme ja kaikki olivat umpipiiloja eli maalimies, "äijä", oli täysin piilossa eikä koira päässyt kosketuksiin maalimieheen saakka. Ensimmäinen piilo oli vaihtuva.

Vaikkei tuloksia tullutkaan oli tosi kiva kuitenkin seurata koetta ja todeta samalla, että huipulla on tilaa :) Tänä vuonna olen taas monen vuoden tauon jälkeen löytänyt innostuksen raunioihin (kiitos Pikkis ja meidän huippuihana collieporukka) ja kokeen seuraaminen toi lisämotivaatiota treeniin ja toi jotenkin sen lopullisen tavoitteenkin lähemmäksi. Jos SM-kisoihin mielii osallistua tai yleensäkään suorittaa niitä ekojakaan rauniokokeita niin edessä on muutaman vuoden työ. Kaikki kunnia siis koirakoille, jotka SM-kisoihin osallistuivat, ei sinne kuitenkaan ihan viikon parin treenauksella päästä.

Raunio SM 2011 - Galleria

Rauniot on hyvin yleisöystävällinen laji.

Kesäpäivä Tenholassa

Sain lauantaille kutsun colliemaisille syntymäpäiville Tammisaaren suuntaan, Tenholaan. Yksivuotissynttäreitään viettivät sisarukset Madonna ja Bolivar sekä näiden puolisisarukset Engla ja Pluto. Viimemainitut olivat Katan Ä-pentueesta. Otin mukaani myös Emman ja Pikkiksen ja olipahan kivan näköinen collielauma, joka leikki ja juoksenteli ympäriinsä. Emma oli ainoa soopeli muiden ollessa tricoloreja. Mukavasti koirat tulivat juttuun keskenään vaikka osa olikin aivan tuntemattomia toisilleen.

Kuvia räpsin taas aikamoisen määrän. Koko ajan liikkeellä olevista koirista ei tahtonut saada oikein kunnollisia otoksia. Harmikseni Englasta en saanut yhtään kunnollista kuvaa enkä oikein noista omistakaan sen kummempia. Pluto sen sijaan poseerasi muutamaan otteeseen ja sainkin siitä varsin mukavia kuvia. On se vaan todella upean näköinen. Vaikka eipä joukossa ollut yhtään rumaa koiraa :)

Arttulan Öljyä Laineilla "Pikkis", 6,5 kk

Arttulan Ääriviiva "Pluto", 1 vee

Pluto

Pluto

Arttulan Iloliemi "Emma", 4 v

BH JK2 Pim Bulan Williruusu "Kata", 6,5 v

Galleriassa paljon kuvia.

Olisi ollut kiva tietää, tunnistiko Kata Englaa ja Plutoa omiksi pennuikseen tai toisin päin. Ö-pentueen kanssahan homma meni aivan pieleen Katan maidontuotanto-ongelmien vuoksi. Pennut vaihtoivat toisen emän hoiviin viikon ikäisinä. Ö-pentueen epäonnen ja onnen sekaisista tunnelmista on pari blogikirjoitelmaa viime syyskuulta:

* Piinaviikko
* Katan eiku Dessan eiku Ellan pennut

Albiinan Turun valloitus

Turun näyttelyssä tuli vietettyä mukava aurinkoinen aamupäivä. Kehä alkoi ihanasti jo yhdeksältä, mikä on vähemmän jees tämmöiselle ei-aamuvirkulle. Tosin, ilma oli viileä eikä tullut turhan kuuma itselle eikä koirillekaan. Irlantilaistuomari oli alkuun tiukalla tuulella ja heitteli koiria sinisen nauhan keralla kehästä pihalle. Topista ja Turosta tuomari ei tykännyt ollenkaan ja kasvattajaryhmää en saanut tästä hyvästä kokoon. Gladu oli saanut jostain ilmeisesti tyttötuoksuja nenäänsä, koska oli varsin vallattomalla tuulella ja sen esittämisen kanssa sain olla skarppina, kun ihan meinasi alkaa rähinöidä. Tuomari tykkäsi ja Gladulle SA ja sijoitus valioluokan neloseksi.

Albiina oli täydessä turkissa ja aivan täydellisen kaunis (ainakin omasta mielestä). Meidän parin viikon takainen mätsäri oli ollut ihan hyvää harjoittelua, Albiina ei ollut ollenkaan niin sekona, kun näki niitä ihania ihmisiä joka puolella ja aika nopeasti rauhoittui. Esiintyminen meni melko hyvin vaikkakin edelleen Albiina juoksee mun kanssa jotenkin kummallisesti kipittäen. Mutta nou hätä, tuomari ihastui Albiinaan ja sijoitti mielestäni melko kovassa valioluokassa peräti ykköseksi. Ihan meinas tippa tulla linssiin... Albiina voitti myös Paras Narttu -kisassa muut (jipii). Rodun parasta valittaessa Albiina sai vastaansa melkoisen multi champpiooniuroksen, jolle sitten jäi toiseksi. Mutta eipä haittaa, todella tyyväinen olen narttujen voittoon.

Klikkaa Albiinan edustuskuva-Galleria

FI MVA JV-09 Arttulan Oolalaa Albiina VAL ERI1 SA PN1 VSP




Tulokset:
Arttulan Zorro On Legenda JUN EH
Arttulan Åttå Cool Drinkero JUN EH
FI MVA Arttulan Gladiaattori VAL ERI4 SA
FI MVA JV-09 Arttulan Oolalaa Albiina VAL ERI1 SA PN1 VSP

Agilityepiksissä

Tassut järjesti tänään agilityn epäviralliset kisat Tassukalliolla. Kävin Pikkiksen kanssa viettämässä iltaa sosiaalistumisen merkeissä (Pikkis on vasta 6 kk). Kamera kulki toki mukana.

Arttulan Lennokas Kaveri "Bono"

C.I.B. FI & EE & BY & LV & LT & BALT MVA BYV-07 Arttulan Diilitippi "Hippi"

Galleriassa kuvia pilvin pimein. Kuvien laatu ei ole mitenkään järisyttävä, ilta alkoi väkisin iskeä päälle ja keli oli muutenkin sadepilviä täynnä, joten päivänvalo ei ollut ihan parhaimmillaan. Mutta on siellä muutama ihan kiva otos.

Muoks 12.8. Seijan Galleria

Paimennuksen Pohjoismaiden Mestaruus 2011

Sarjassamme uusia aluevaltauksia. Kävin viime viikonloppuna katsomassa Somerolla paimennuksen Pohjoismaiden Mestaruuskisoja. Kisat olivat kolmipäiväiset, mutta harmikseni ehdin paikalle ainoastaan sunnuntaina. Tällöin kuitenkin suoritettiin finali, joten pääsin näkemään viimeisen päälle upeita suorituksia.

Oli tosiaan ensimmäinen kerta, kun näin livenä paimennusta. Oletinkin, että bordercollie on upea sen rodunomaisessa työssä mutta ei sitä voi edes sanoin kuvata, miten järjettömän taitavasti koirat työskentelivät ja miten vaativasta työmuodosta on kyse. Koiranohjaajat ohjasivat ja käskyttivät koiria pillillä ja koiran ollessa kauempana oli pillin katkeamattomat vihellykset varsin huumaavaa kuunneltavaa.

Galleriassa muutama sata valokuvaa

Kiitos Tanjalle selventävästä opastuksesta :)

Salo Horse Show 2011

Tänä viikonloppuna oli Salo Horse Show, kolme päivää esteratsastusta. Kävin perjantaina katsomassa muutaman tunnin ajan kisoja. On ne hevoset vaan komean näköisiä otuksia, sitä ei käy kieltäminen. Oli mukava ilma ja kiva oli testata miten kameran kapasiteetti oikein riittää kuvaamaan. Kuvia tulikin napsittua pitkälti toista sataa. Alla muutama otos.

Salo Horse Show 2011 - Galleria

Kuvaa klikkaamalla näet sen suurempana.

Albiinan mätsärikeikka

Albiina on pitkästä aikaa menossa näyttelyyn, ensi kuussa Turkuun. Kävimme keskiviikkona Koskella match swhowssa vähän muistelemassa, miten näyttelyssä oikein pitikään olla ja esiintyä. Viimeksi Albiina on ollut näyttelyssä viime vuoden syyskuussa. Albiina oli aivan onnensa kukkuloilla nähdessään niin paljon ihmisiä kaikkialla ja jokaista olisi pitänyt käydä tervehtimässä. Toisin sanoen pieni treeni oli kyllä ihan paikallaan.

Sään puolesta oli mitä hienoin kesäinen ilta ja porukkaa oli paikalla paljon enemmän kuin odotin. Isoja koiria oli n. 40. Albiinan vuoro oli isojen koirien loppupuolella. Tuomari tykkäsi Albiinan suloisesta ja hyvin narttumaisesta ulkonäöstä mutta hän antoi sinisen nauhan lyhyen olkavarren vuoksi.. Esiintyminen meni suht hyvin, vähän kärsimättömänä Albiina ei olisi turhia viitsinyt seisoskella. Pitäisi varmastikin käydä vielä toisessa mätsärissä ennen Turkua.

Sinisten nauhan saaneiden joukosta tuomari napsi suoraan neljä sijoitettavaa koiraa ja Albiina pääsi jatkoon. Ja ylläri ylläri, tuomari sijoittikin Albiinan voittajaksi :)

Tuomarimme oli noin puolet nopeampi kuin muut tuomarit, joten bis-kehää saimmekin sitten odotella toista tuntia. Bis-kisassa kaikki palkittiin ja Albiinan kuudes sijakin tuotti kivan pokaalin ja narulelun. Sinisten voitosta sai pystin lisäksi rusetin, lelun, tilpehööriä ja herkkuja. Ihan kivat palkinnot.

Järjestäjien puolesta otettiin sijoittuneista kuvia. Jos saan niitä käsiini niin linkitän tänne myöhemmin. Tässä jutussa otetut kuvat napsin kännykällä.

Pikkis Juhannusagilityssä

Juhannusaattona kävin Pikkiksen kanssa katsomassa Tuorlassa agilitykisoja. Pikkis ei ennen ollutkaan käynyt näin isossa koiratapahtumassa, joten reissu olikin osittain tarkoitettu treeniksi sille. Pikkis oli aivan ihastuksissaan, se olisi halunnut käydä tervehtimässä ihan kaikkia ihmisiä ja koiria. Olin tyytyväinen reippaaseen pieneen colliepoikaan, se ei edes huomannut kuulutuksia vaikka kävin seisoskelemassa kaiuttimien vieressä.

Pikkiksen Juhannus Galleria

Toinen syy reissuun oli tietenkin seurata itse kisoja. Heidi ja Bono osallistuivat maksien ykkösluokassa ja videoin heidän suoritukset. Molemmilla radoilla sama virhe kepeillä... muuten meni hienosti.

Kauniit koirat ihan liekeissä

Minua on hieman ahdistanut, etten ole kovinkaan monessa näyttelyssä ehtinyt tänä vuonna käydä. Mutta ne muutamat, joihin olen päässyt ovatkin menneet oikeasti hienosti ja tokikin tuoneet "hiukan" lohtua elämään. Jos totta puhutaan, kun menee hyvin, on vielä ikävämpää olla käymättä paljon näyttelyissä... Kesäkuussa kalenterissani oli vain kaksi näyttelyä. Omasta laumasta mukana Aurassa oli Tilda ja Riihimäellä Nitro.

Aurassa kasvatteja oli esillä junnuissa Turo, joka tuomarin mielestä oli tosi hyvä mutta vielä keskeneräinen (mikä yllätys 10 kk:n ikäiselle urokselle). Vinskin omistajat piti passittaa pois näkyviltä, jotta sain Vinskille työstettyä taas mieleen, miten näyttelyssä oikein pitikään olla. Kyllä vaan minimaratonin sisältävä juoksutustreeni ennen kehää tuottaa tulosta ja sain Vinskin esiintymään kauniisti, vaikkakin turhan vauhdikkaasti, sillä meinattiin mennä kurveissa ulos ihan väkisin. Vinski esiintyi avoimessa luokassa ja vähän yllättäen otti ja pesi aikamoisen kovatasoiset kilpakumppaninsa ja voitti luokan. Paras uros -luokassa Vinski tuli mahtavasti kolmanneksi. Ja hupsis, sieltähän ojennettiin Vinskille tämän ensimmäinen serti-ruusuke :) Kaksi edellä olevaa koiraa olivat jo valioita, siksi serti siirtyi Vinskille. Urosten kakkoseksi tuli upeassa kunnossa oleva, valioluokan hienosti voittanut Onni.

Pari viikkoa alle 2-vuotias Tilda ihastutti kovasti Auran tuomaria (Pekka Teini), joka nähtyään minut Tildan kanssa kehässä totesi ensi sanoinaan, että ompas namu. Ja kyllä, uskon, että tuomari tarkoitti koiraa :) Tilda sai hyvän arvostelun ja kehut vielä suullisestikin. Tilda tuli luokkansa ekaksi ja Paras Narttu -kisassa voitti muut kaunottaret. Näin Tildasta narttujen paras ja jo toinen serti Tildalle. Veteraaniuros oli kova sana Aurassa ja se oli Rodun Paras (ROP ja ROP-vet) ja Tildasta tuli Vastakkaisen Sukupuolen Paras (VSP).

Kasvattajaryhmää en saanut kokoon mutta tupla-sertit Arttulaan ja VSP - eihän sitä voi olla kuin iloinen.

Tildan edustuskuva-galleria Aurasta.

VSP SERT Arttulan Taustasäteily "Tilda"

Jos toukokuinen Rauman näyttely oli kaikkien aikojen märin näyttely niin Riihimäki yritti kovasti viedä tätä arvonimeä itselleen. Vettähän tuli ja sitä todellakin saatiin tarpeeksi. Onneksi näyttely oli urheilukentän ihanalla viheriöllä ja telttakin oli tartanilla niin koirat pysyivät aivan puhtaina. Tosin parkkialue oli kuraisen tulvan vallassa mutta onnistuin saamaan Nitron liki puhtain tassuin alueelle.

Tuomari oli miellyttä Romanian tuttavuus. Hän käsitteli lempeästi koiria ja jutusteli niille mukavia. Nitron ja Congon poika Kaapo esitettiin nuorten luokassa. Kaapolle kiva arvostelu ja SA. Paras Uros -kisassa oli viisi urosta ja Kaapo tipautettiin joukosta pois (neljä sijoitetaan). Nitro oli hyvin kauniissa turkissa ja Merjan superherkut tekivät sen, että Nitro esiintyi aivan nappiin. Esiintyy se yleensäkin hyvin, mutta tuppaa luikertelemaan ja tepastelemaan paikoillaan, mutta nyt keitetty maksa oli niin hyvää, ettei Nitro huomannut kauheasti tehdä ylimääräisiä liikkeitä :)

Tuomari tykästyi Nitroon ja toiseen avoimen luokan urokseen niin kovasti, että pyysi lupaa ottaa niistä kuvia omalla kamerallaan. Eipä ole minulle sellaista ennen sattunut. Nitrohan oli huippu-ihana loppuun asti ja se voitti urokset ja lopulta narttusammarinkin. Nallukkanaama Nitro oli Rodun Paras ja ensimmäinen serti oli totta :)

Valioluokan ykkönen Gladu tuli Paras Uros -luokassa Nitron jälkeen toiseksi. Arttulan tyttösiä ei esillä ollut ollenkaan eikä kasvatteja ollut kasvattajaryhmääkään varten tarpeeksi. Todettakoon, että nyt jos koska olisi ollut ihan kiva olla bis-kisassa ryhmän kanssa, sillä loppukisoissa oli vain 2 ryhmää esillä!

Sammarikehän aikana vettä ei tullut juurikaan mutta iltapäivän ryhmäkisoissa vettä tuli välillä aivan taivaan täydeltä. Kun vitosryhmää arvosteltiin pidin sateenvarjoa itseni ja Nitron yllä, jotta edes vähän pysyttäisiin kuivana. Juostessa sateenvarjo piti hylätä, joten isossa kehässä kyllä sitten kastuttiin ihan kunnolla. Tuomari otti Nitron jatkoon. Vaikka satoikin niin kyllä se vaan oli kivaa olla siellä huippukoirien joukossa. Tuomari jätti viisi koiraa jäljelle ja vasta jonkin aikaa mietittyään tuli kättelemään meidät pois. Eli Nitro oli viidenneksi paras ja fiilis oli kyllä ihan yhtä pollea, kuin oltaisiin sijoituttu neljän joukkoon :)

Alla olevista Nitron kuvista kiitos Tuija Johansson. Lisää Tuijan ottamia kuvia Riihimäeltä.

ROP SERT Mezen The Dark Knight "Nitro"

Tulokset.

12.6.2011 Aura
Arttulan Åttå Cool Drinkero JUN EH
Arttulan Pieni Vinkki AVO ERI1 SA PU3 SERT
FI MVA Arttulan Oikopolku VAL ERI1 PU2
Arttulan Taustasäteily NUO ERI1 SA PN1 SERT VSP

18.6.2011 Riihimäki
Arttulan Urpo Usvatassu NUO ERI1 SA
Mezen The Dark Knight AVO ERI1 SA PU1 SERT ROP
FI MVA Arttulan Gladiaattori VAL ERI1 PU2

Pakko laittaa tähän loppuun vallan ihastuttava perhepotretti, jossa myös Funny Fabric Tuija ja Arttulan Sirpa :) Koirat vasemmalta lukien äitikoira Funny Fabric Champagne Bee, sen tyttäret Funny Fabric Jambalaya Mint Julep ja Funny Fabric Jujubee Time Bandit sekä ylpeä (onnellisen tietämätön?) isukki Mezen The Dark Knight. Molemmat tytöt saivat pentuluokassa kunniapalkinnon.

Toko SM 2011

Viime viikonloppuna oli Katan jo kovasti odoteltu koitos SM-tokossa. Kokonaiskuva koepäivästä jäi mukavana mieleen vaikkei kaikki ihan nappiin mennytkään. Jo pelkästään päivän pituus, kokeen suuruus ja samaan aikaan pyörivät kehät (käskyjä satelee joka suunnalta) aiheuttavat häiriötä, jota ei normaalikokeissa yleensä ole. Todella paahtava helle aiheutti omat ongelmansa. Kuumuus auringossa oli ihan järkyttävää.

Kisapaikalla olimme jo puoli kahdeksalta aamulla. Mahdollisimman paljon oleskelimme Katan kanssa teltan varjossa. Katalla oli oma häkki, jossa se köllötteli. Kata osaa odotella häkissä ihan rauhallisena mutta se ei ota tirsoja eikä lepää vaan seurailee ympäristön tapahtumia. Oma vuoromme oli vasta iltapäivällä joskus kahden nurkilla, joten väsymystä alkoi näkyä Katassakin - pitää todeta, ettei itsekään enää ollut ihan huipputerässä tuossa vaiheessa. Luulen kuitenkin, että kuumuus haittasi enemmän minua kuin koiraa.

Avoimessa luokassa oli kisaajia 102. Suoritukset oli jaettu kolmelle tuomarille kisojen sujuvan etenemisen aikaansaamiseksi.

Meidän osuus alkoi paikallaololla ja kaukokäskyillä. Tuomari Aino Juhantalo.

Paikallaolo sujui hyvin, 10 p. Virheitä ei tullut ja Kata makasi levollisena. Paikallamakuuaika on 3 minuuttia, joka alkaa siitä, kun ohjaajat ovat piilossa. Yksi koira lähti, mutta se ei aiheuttanut toisille koirille häiriötä.

Kaukokäskyt sujuivat tosi hyvin, 9 p. Kata vaihtoi asennot yhdellä käskyllä eikä liikkunut yhtään. Tuomari löysi pisteen verran sakotettavaa, oletan, että vaihdot olivat liian hitaita. Olen kuitenkin todella tyytyväinen liikkeen onnistumiseen ilman varsinaisia virheitä.

Sitten jouduimme odottelemaan jonkin aikaa pääsyä seuraavaan kehään. Siinä helteessä odottelu ei kyllä ollut nannaa. Varjoa ei ollut ja koiraa piti yrittää pitää sopivassa vireessa. Itsellä päällä musta ja hiostava treeniliivi... vähänkö tuli kuuma. Mielellään sitä olisi vetänyt kaikki liikkeet putkeen ja siirtynyt viilennyshommiin varjoon.

Kakkoskehässä suoritettiin seuraaminen ja luoksetulo. Tuomari Timo Pussinen.

Seuraaminen meni omasta mielestä tosi hyvin, 9 p. Tekisi melkein mieli sanoa, että olipa nipo tuomari... Kata seurasi hyvin ja innokkaasti, käännöksiä oli monta ja kaikki menivät hienosti, ilman irtoamisia. Ilmeisesti perusasennot olivat sitten liian hitaita? Ja noihin pisteisiin pitäisi olla tyytyväinen, mutta en kyllä oikeasti ole. Verrattuna sellaiseen suoritukseen, jossa ohjaaja kaikissa käännöksissä kädellä taputtaa itseään reidelle lisäkäskynä (pisteitä 8).

Luoksetulo oli kaikkea muuta kuin hyvä, 5 p. Jätössä Kata meinasi taas lähteä perässäni ja liikkeen alkuun tuli sähläystä. Vauhti oli jotain muuta kuin vauhdikas vaikka alun Kata tuli sentään laukalla. Hitaus tuli kyllä liian monesta pysäyttävästä luoksetulosta ennen kisoja. Pysäytys oli hidas mutta pysähtyi sentään oikeaan asentoon, joten uusi käsimerkki onnistui siltä osin.

Viimeistäkin kehää varten piti odotella hetki. Nyt vuorossa olivat nouto, maahanmeno, seisominen ja hyppy. Tuomari Hannele Pörsti.

Nouto - se meidän varma liike, 0 p. Sarjassamme epäuskoisia juttuja. Jos olisi pitänyt sanoa se liike, joka varmasti onnistuu niin se ois ollut nouto. Tässä vaiheessa Katalla vissiin alkoi ote ja into herpaantua. Noutoon lähtemiseen Kata tarvitsi toisen käskyn, se haki kapulan kuitenkin oikein hyvin mutta sitten takaisin tullessaan alkoi katsella viereistä kehää (?) ja tepsutteli ohitseni kapula suussa. Kata ei yleensä ympäristöä noteeraa mitenkään ja vaikka kapulankin olin vaihtanut niin kyllä tuo oli jokin väsymysoireyhtymän aiheuttama virhe. Kun kutsuin, Kata tiputti kapulan ja tuli ihme vinoistuntaan eteeni. Kapula jäi niin kauas, ettei ollut mitään mahiksia sitä saada otettua.

Maahanmeno on nyt opittu hyvin, jipii, 7 p. Kun se vaadittava liike onnistuu on tosi tyhmää ottaa pistemenetykset perusasentovirheistä (lisäkäskyt). Palkkaamattomuus vähän jumittaa (tai olisko taas uusi pallojumi?) Kataa ja toinen on muka ihan kysymysmerkkinä, kun sanotaan sivulle...

Seisominen, upea upea pysähdys aika hyvätempoisesta seuraamisesta, 7 p. Ja taas, samaa perusasentovirhettä pukkaa.

Hyppy tuli tehtyä varsin komeasti, 9 p. Vauhdikas ja suorastaan lennokas suoritus, johon olen tosi tyytyväinen. Perusasentoon siirtyminen hiukan "tahmea", siitä pistemenetys.

Kokonaisvaikutus 8,67 p. Jokainen tuomari antaa omat pisteensä ja niistä lasketaan keskiarvo. Tuomarit antoivat 9/9/8.

Tulos AVO2 144,67 p, sijoitus 47/102. Suomen Collieyhdistyksen sijoitus 48/69.

Blogin kuvista kiitos Sirpa Käpylä. Lisää kuvia Katan suorituksesta.

Videot meidän suorituksesta. Ensimmäisessä paikallaolo, toisessa loput liikkeet. Kiitos kuvauksista Pasi ja Janne :)





Olipa kisoissa yksi Arttulan koiruuskin :) Janne ja Hilppa edustivat omaa seuraansa alokasluokassa. Ihan kaikki ei onnistunut heilläkään mutta oikein hienosti saivat kuitenkin tuloksen.

Tulokset:
BH JK2 Pim Bulan Williruusu AVO2 144,67 p
Arttulan Xtra Nokkela ALO3 124,75 p

Kisapäivä jatkui vielä oman suorituksemmekin jälkeen. Sen verran alkoi väsymys painaa, ettei mitenkään jaksanut enää seurata toisia koirakoita niin antoisaa kuin se onkin. Lähdimpä ajelemaan kotia kohden. Ajoreitti piti kulkea Klaukkalasta Hanko-Hyvinkää tielle, josta sitten motarille Turun suuntaan. Siinä sitten aikani ajeltua aloin ihmetellä, kun jotenkin outoja paikkakuntia alkoi tulla vastaan. En vaan tiedä, miten voi ajaa senkin verran ison tien, kuin Hanko-Hyvinkää tien ohitse mutta niin vain olin ajellut sellaiset melkein 30 kilsaa ohi Lopelle... "pikkanen" mutka tuli kotimatkaan, kun ajelin sitten Forssan kautta kotiin.

Pientä kisajännitystä...

Katan tokoliikkeiden viimeistelyhionta SM-kisoja varten on edennyt yleisesti ottaen varsin mukavasti. Olen muuttanut Katan palkitsemistapaa jonkin verran. Saa nähdä, miten sitten kokeessa käy, koska tämä pari viikkoa mikä on ollut aikaa ajaa muutoksia liikkeihin on ollut kuitenkin lyhyt aika sellaisen hyvän rutiinin saamiseksi. Katan kanssa kun ei voi edes junnata mitään, koska sillä on taipumus innoissaan alkaa ennakoimaan suorituksia.

Ikä muuttaa näemmä myös koiraa. Nuorempana Katan palkkana ei voinut käyttää makupaloja, se ei niitä pitänyt mitenkään palkitsevina vaikka muuten on ahne ja ruokakuppi tyhjenee hetkessä. Mutta kun treenataan tottista niin pallo ja heiteltävät lelut olivat se ykkösjuttu. Pallo on edelleen in mutta yllättäen makupalatkin ovat alkaneet maistua hurjan hyvin. Kata täytti helmikuussa 6 vuotta.

Liikkeestä maahanmeno on alkanut namipalkalla sujua kuin rasvattu. Eipä tarvita enää toista käskyä ja maahanmeno on tosi nopea (katsopa tuosta videosta).

PM-kisan videon kun katsoin tarpeeksi monta kertaa, tajusin lopulta, miksi Kata otti istuvaa asentoa pysäytyksessä. Ikinähän sitä ei ole istuvaan asentoon pysäytetty luoksetulosta. No voi voi, jos antaa käsimerkiksi kaukokäskyjen istu-käsimerkin niin kyllähän fiksu koira yrittää käskyn sitten toteuttaa... Niinpä meillä meni vaihtoon luoksetulon pysäytysmerkkikin, jotta se erottuu kunnolla kaukkareiden merkistä. Tästä sitten seurasi se ongelma, että kun pysäytystä on pitänyt ottaa nyt useampaan otteeseen, alkaa itse luoksetulossa vauhti hiipua. Videosta myös huomasin, että merkkini on vähän hidas, tuosta vielä joku tarkka tuomari tiputtaa pinnan.

Kannattaa muuten siivota joskus kotona. Löysin nimittäin kauan kadoksissa olleen pienen noutokapulan. Videolla on tällä hetkellä käytössä ollut 650g painava kapula (tai voi se painaa enempikin, on aika iso) ja sen kanssa nouto menee muuten hyvin mutta luovutus tuppaa tulemaan vinoksi kapulan painon takia. Tässä onkin sitten ruhtinaalliset kaksi päivää aikaa ottaa treeniä tuolla kevyellä kapulalla.

Ikä alkaa painaa varmaan itseä... mulla ei tahdo pysyä enää mielessä, mitä käskyä piti milloinkin käyttää. Välillä sanon ihan mitä sattuu ja Kata katsoo kummissaan, että mitähän tuo sekoo. Erittäin hyvä esimerkki tossa videolla: palaan Katan luo istumisharjoituksen jälkeen ja sanon sille 'sivulle' ja en edes tajua, että tyhmä minä ja kun katson Kataan, se menee maahan (täytyyhän sitä jotain tehdä, kun kerran käsketään). Toivon vaan, että kokeessa en sitten itse sörssi meidän suoritusta.

Joop, eiköhän se ole sitten siinä. Jos kaikki menee nappiin, Kata vetää aivan loistosuorituksen. Se realistinen, ihan oikea tavoite on saada suoritus ilman nollia. Ja sitten se "Vähänkö ois hianoo" -tavoite olisi päästä palkintopallille :) Katalla on tasan 100 kilpakumppania ja luvassa on hirmu hellettä, joten ihan lahjaksi ei sijoituksia saa. Ja tosiaan, yhtään nollaa ei saa tulla, että saisi edes ykköstuloksen. Onneksi tulostavoitepainetta ei sinänsä ole, PM-kokeissa saimme jo ykköstuloksen ja kisaoikeus seuraavaan, Voittajaluokkaan meillä jo on. SM-kisojen jälkeen alammekin tuloksesta huolimatta treenata täysipainoisesti voittajan liikkeitä.



Henkilökohtainen Suomen Mestaruus käydään ylimmässä, erikoisvoittajaluokassa sunnuntaina, jonne karsitaan 20 parasta lauantain kokeesta. Kata kisaa avoimessa luokassa ja osallistumme Suomen Collieyhdistyksen joukkueessa. Joukkueet kisaavat omasta mestaruudesta lauantaina.

Tottelevaisuuskokeiden SM-kilpailuiden kotisivu

Katalle tokossa avoimen ykköstulos :)

Tänään koitti se suuri päivä, kolmen vuoden tauon jälkeen eka toko-koe. Koe oli Varsinais-Suomen Kennelpiirin Piirinmestaruus koe, johon osallistuimme Koirakerho Tassujen joukkueessa. Yksilötasolla kisat käytiin ylimmässä luokassa (jossa me siis emme vielä ole).

Keli oli kovaa tuulta lukuunottamatta ihan mukava. Jostain syystä kokeen tulostaso jäi aika vaisuksi. Piirinmestaruuskokeet yleensä ovat olleet syksyllä, joten olivatkohan kaikki vielä talviterässä? Toki on todettava, että tuomarit olivat tänään hyvin tiukkoja, pisteitä ei todellakaan saanut ilmaiseksi ja välillä ei kyllä edes tajunnut, mistä pistevähennykset tulivat.

Paikallaolo oli ensimäisenä liikkeenä, kahdessa ryhmässä. Ekassa ryhmässä yksi koira nousi ja lähti ahdistelemaan vieruskaveria sillä seurauksella, että vain yksi koira jäi paikoilleen ja muuta painelivat ympäri kenttää... uusinnassa osa koirista nousi. Nuo on hyvin kurjia tilanteita, saattaa tulla koulutukseen paljon takapakkia, kun koiran luottamus turvalliseen paikallaoloon häviää.

Avoimen luokan paikallaolossa ohjaajat menevät piiloon, jossa odotellaan 3 minuuttia. Vähän ennen ajan loppumista liikkeenohjaaja tuli sanomaan, että ensimmäinen rivin koirista oli noussut seisomaan. Onneksi Kata oli ihan toisessa reunassa, eikä noussut koira ollut tuottanut sille liikaa häiriötä. Katallahan meni aikoinaan muutama kisa totaalisen pieleen, kun paikaltaan lähtevät koirat aiheuttivat hulabaloon kehässä ja sain tehdä hirveästi hommia, että sain paikallamakuun taas sujumaan. Mutta tänään sujui hienosti ja kymppi tuli.

Seuraaminen meni paremmin kuin hyvin :)

Muut liikkeet suoritimme viimeisenä koirakkona. Meillä meni valmistelut aikalailla nappiin ja sain Katan pidettyä sopivalla fiilikselle ennen omaa suoritusta. Seuraamisessa Kata oli oma upea itsensä, eipä ollut edes supertiukkistuomarillakaan muuta mahdollisuutta kuin antaa kymppi :) Palkkaamattomuus näkyi Katan suorituksissa ainakin omaan silmään selväsi ja sain kyllä olla tosi iisisti itse, jottei Kata "piksahda". Sitä ei parane taputella eikä kehua liiaksi.

Maahanmeno meni just niin kuin ajattelin sen menevän. Ekalla käskyllä Kata jäi istumaan mutta lisäkäskyllä onneksi tipahti alas asti. Luoksetulossa tuli sörssimistä jo jättötilanteessa. En anna jätettäessä koskaan käskyä mutta nyt olisi pitänyt, jotta ois jäänyt sählinki pois. Pysäytys meni pitkäksi ja vauhtiakin olisi saanut olla enempi. Tässä sitä treenattavaa tiedossa.

Seisominen muuten hyvä mutta pysähdys liian hidas. Noudossa kävi sitten itselle ihan äklötyhmä moka. Unohdin oman kapulan autoon (pöljä idiootti). Jouduimme käyttämään järjestäjien kapulaa ja videolla näkyy Katan virheet; hidas nosto ja vielä tipauttikin kerran. Omaa kapulaa ei kyllä tiputella.

Mutta oi sentään, kyllä meidän kaukokäskyt onnistuivat upeasti. Niin vain meidän jumiutumisliike sujui kuin vettä vaan ja Kata vaihtoi kaikki liikkeet vauhdikkaasti. Tuomari taisi havaita liikaa liikehdintää, kun antoi "vain" ysin.

Hyppy olisi ollut aivan täydellinen suoritus, jos Kata ois edestäni siirtynyt yhdellä käskyllä perusasentoon. Tässä vaiheessa tajusin, etten ole tuota sivulletuloa ottanut tänä vuonna kertaakaan, öhöm, oisko pieni treenin paikka tähänkin kohtaan poikaa...

Saimme tuomarilta suorastaan ylistävän loppukehun (ei uskoisi collieksi -tyylinen) ja yhteisvaikutus 9,5. Tuloksena oli just ykköstulos 161,5 pinnaa - jipii. Toinen koirakko sai samat pisteet kuin me. Kukaan ei muistanut, mitkä liikkeet laitettiin vertailuun, jotta voittaja selviää. Tätä saatiin sitten jännittää ihan loppuun asti. Jos tulee sama lopputulos, vertailuun laitetaan liikkeet seuraaminen, luoksetulo ja yhteisvaikutus. Katalla luoksetulo oli sen verran huono, että toiseksi jäätiin. Tiedän kyllä aika monta kohtaa, mitkä olisivat voineet mennä puolipistettä paremmin, jolloin oltaisiin voitettu suoraan ;)

Ilahduttavasti Tassujen joukkue sijoittui joukkuekisassa kolmanneksi (8 joukkuetta). Hyvä me :)

Pisteet (suluissa liikkeen kerroin)
BH JK2 Pim Bulan Williruusu

Paikallaolo 10 (3)
Seuraaminen 10 (2)
Maahanmeno 7 (2)
Luoksetulo 5 (3)
Seisominen 8 (2)
Nouto 7 (2)
Kauko-ohjaus 9 (3)
Estehyppy 8 (2)
Kokonaisvaikutus 9,5 (1)

Yhteensä 161,5p. YKKÖSTULOS :)

Tuomari Ralf Björklund.

Seijan ottamia ihania kuvia koepäivästä

Paikallaoloa lukuunottamatta koko kokeemme filmillä.


Tässä vielä ihana posetuskuva kisapaikalta. Kuvassa meidän lisäksi Katan lapsenlapsi Fiona (Arttulan Öili Tuliruusu).

Kiitos kaikille asianosaisille kuvausavusta, treenivinkeistä ja kivasta päivästä :)