Arttulan Ulpu Unelma - Juniorivoittaja 2010 :)

Tämänvuotinen messari oli kaksipäiväinen, 11.12. ja 12.12. Ihan uusi tittelinäyttely oli lauantainen Helsinki Voittaja 2010. Sunnuntaina oli sitten se perinteinen Voittaja 2010 näyttely, Helsingissä toki sekin. Asiaan vihkiytymättömät varmasti ovat ihan sekaisin, että mitä ihmettä... mutta todettakoon, että kyseessä oli Suomen suurimmat näyttelyt ja näihin näyttelyihin osallistui kahden päivän aikana melkein 14000 koiraa eli puhutaan aika isosta tapahtumasta.

Messari on sellainen MUST juttu, sinne on aina päästävä. Ilmoittautumishinnat olivat ihan järkyttävän kalliita, mikä varmaan oli karsinut osallistujamääriä. Sammareita oli ilmoitettu mielestäni vähän; lauantaille 61 ja sunnuntaille 60. Ilmoitin sijoitusnartut Ulpun ja Tildan junnuihin molemmille päiville (Tilda kylläkin asustelee tällä hetkellä luonani).

Tuomarityöstä todettakoon sen verran, että molempien päivien tuomarit eivät varmaan olleet ajatelleet, että olivat arvostelemassa hyvinkin korkealle arvostetutussa näyttelyssä, eikä missään takahikiän pienessä ryhmänäyttelyssä; arvostelu oli varsinkin lauantaina ihan ala-arvoisen nopeaa, hyvä että pääsit koiran kanssa edes kehään niin jo sait muovinauhan käteen. Arvostelut olivat niin lyhyitä, että pystyi laskemaan arvostelulle hintaa 10 euroa per sana... aika surkeeta sanon minä.

Fiilis näyttelyissä oli kuitenkin mukava ja oli kiva tavata kaikkia tuttuja pitkästä aikaa. Arttulan kasvatteja oli ilmoitettu enempikin (tulokset lopussa). Kaikki paitsi Martta olivat esillä molempina päivinä. Lauantaina tuli oikein kivasti luokkasijoituksia. Ulpulla oli ihan ikioma lainahandleri Tanja, koska itse esitin samassa luokassa olevaa Tildaa. Tanja suoriutui hommastaan varsin mallikkaasti ja lauantaina Ulpu tuli hienosti junnujen toiseksi ja sunnuntaina napsahti sitten se tavoiteltu junioriluokan voitto, josta palkkiona Ulpulle Juniorivoittaja 2010 -titteli. Lisäksi Ulpu sijoittui narttujen kisassa neljänneksi ja aivan, sertiruusukehan sieltä tuli vielä saaliiksi. Kiitos varmaan jo miljoonannen kerran Tanjalle Ulpun onnistuneesta esittämisestä :)

Otin kuvia vain sunnuntaina. Valitettavasti valo-olosuhteet olivat huonot, eivätkä kuvat onnistuneet mitenkään maan parhaasti.

Arttulan Ulpu Unelma Juniorivoittaja 2010



Ulpu oli ennen ja jälkeen messarin hoidossa meillä ja kuvia tuli otettua jonkusen verran. Katso: Ulpun galleria

Ulpun sisko Ufo oli myös molempina päivinä esillä; lauantainen punainen nauha kirkastui sunnuntaina pinkiksi :) Alla onnistunein otos Ufosta.

Tulokset:
Lauantai 11.12.2010 Helsinki Voittaja 2010
Arttulan Uudenkuun Utopia JUN EH
Arttulan Gladiaattori VAL ERI
Arttulan Taustasäteily JUN ERI4
Arttulan Timanttinen JUN EH
Arttulan Ulpu Unelma JUN ERI2
Arttulan Ultraufo Uutisankka JUN EH
Arttulan Nokkela AVO ERI3

Sunnuntai 12.12.2010 Voittaja 2010
Arttulan Uudenkuun Utopia JUN ERI
Arttulan Gladiaattori VAL ERI
Arttulan Taustasäteily JUN ERI
Arttulan Timanttinen JUN EH
Arttulan Ulpu Unelma JUN ERI1 PN4 SERT JUNIORIVOITTAJA 2010
Arttulan Ultraufo Uutisankka JUN ERI

Tasan vuosi sitten Albiina sai sen vuoden vastaavan tittelin ja sijoittui narttujen neloseksi vara-sertin kera. Toivottavasti tästä alkaa uusi perinne ;)

Vähiin käy ennenko loppuu

Joulu tuli tänä vuonna niin nopeasti, että jouluntoivotus blogilukijoille hiukkasen myöhästyi :) Vuoden vaihteessa pitäisi tehdä jotain lupauksiakin, joten josko pyhästi lupaisin olla paljon aktiivisempi bloggaaja ensi vuonna.



Kiitos kaikille Arttulan Blogin lukijoille kuluneesta vuodesta. Lukemisiin <3

Kata vuoden 2009 käyttöcollie kisassa kolmanneksi

Tänään oli Suomen Collieyhdistyksen syysvuosikokous Helsingissä. Yhtenä aiheena oli viime vuoden colliekisoissa ansioituneiden koirien palkitseminen. Kuka muistaa tähän aikaa vuodesta, mitä viime vuonna edes tapahtui? No, enivei, Kata sijoittui Käyttöcollie-kisassa jälkikokeittensa tulosten ansiosta upeasti kolmannelle tilalle :)

Kata eli BH JK2 Pim Bulan Williruusu elokuisessa kuvassa. Kaunis ja viisas, maailman paras collie.

Diplomi koko komeudessaan. Klikkaa kuvaa niin näet sen suurempana.

Tämän vuoden tuloksista on turha diplomeja odotella. Oman leikkaukseni vuoksi kisakalenteri on ammottanut tyhjyyttään. Ensi vuonna lähdemmekin sitten Katan kanssa uusin voimin metsästelemään kivoja tuloksia.

Lahden näyttelykeikka

Tilda pääsi kerrankin yksinään näyttelyreissuun – vähän laatuaikaa äiskän kanssa :) Lauantaina aamupäivällä ensin Tildan pesu ja puunaus, iltapäivällä ajelimme Merjan luo Kärkölään. Ilta sujui mukavassa hengessä syöden ja vähän drinkkejä maistellen ja naureskellen Gladun ja Danten Tildan iskemisyrityksille. Kiitos vielä Merjalle ja Jarille hauskasta illasta ja erinomaisesta tarjoilusta ;)


Näyttely oli tänään Lahdessa. Lahdessa on ollut suuret kehät ja ilolla pitää todeta, että tilaa oli tälläkin kerralla paljon. Sammarien tuomari piti erityisen tiukkaa linjaa käyttäen koko arvosteluskaalaa tehokkaasti hyväkseen. Uroksista vain kaksi sai ERIn. Narttujen kohdalla linja hiukan löystyi vaikkakaan pinkkiä nauhaa ei mitenkään kauheasti jaettu. Tilda esiintyi hienosti ja sai ihan mukavan arvostelun ja se voitti nuorten luokan ainoalla ERIllä. Emme oikein päässeet selvyyteen, mikä oli tuomarin hakema linja, kun sama virhe ei toisella koiralla näyttänyt olevan virhe ollenkaan. Erinäisiä hymähdyksiä aiheutti Gladun arvostelun alku: ” Hyvin raskasrunkoinen uros. Hyvä pää ja ilme. Erittäin hyvä runko.” Raskasrunkoisuus siis olisi sammareilla huono asia, mutta mitenkähän se hyvin huono asia muuttui yhden lauseen päästä erittäin hyväksi?

Tildan galleria Lahdesta



Paluu arkeen kävi sujuvasti

Kotosalla huomasin syysiltojen pimenneen nopsaan astuessani niillä vähän paremmilla kengilläni koiran läjään. Läjä oli sen verran kunnioitettavan kokoinen, että pelkkä nurtsiin pyyhkiminen ei riittänyt kenkää putsaamaan vaan kenkä oli pestävä pesualtaassa. Ehkä pitäisi asentaa jo se uusi kaunis pihavalo, joka on ostettu ajat sitten.

Koiravahti oli ilmeisen epähuomiossa jättänyt keittiön portin auki ja eteisessä majaillut Dessa oli siirtynyt majailemaan keittiön puolelle ja oli varmastikin viihdyttänyt itseään varsin tyytyväisenä. Pöydällä sulamassa olleesta koirien iltasapuska-satsista oli kadonnut kaksi pötköä lihakasvis-mixiä (paino per kpl 500 g) muovikuorineen ja niitteineen päivineen parempiin suihin. Suolitukosoireita jännityksellä odotellen... Jotta oleskelu oli ollut täydellisen rentoa koiranelämää, oli keskelle lattiaa väännetty kunnollinen kakkakasa. Vähän myöhemmin huomasin myös kaksi pissalätäkköä - astuessani siihen ensimmäiseen.

Vihdoin sotkut siivottuani ja loput ruuat koirille annettuani (Dessa oli jo unohtanut ahmineensa vain muutamaa tuntia aikaisemmin kilon ruokaa ja katseli silmät pyöreinä, miksei sapuskaa tipukaan) oli toiveena asettua tv:n ääreen katsomaan Ritari Ässää ja kadehdittavaa menopeliä. Tarkoituksena oli nauttia eilisestä jäljelle jäänyt tölkillinen vadelma-karambola siideriä *nam* ja rentoutua mukavasti – ah, täydellistä. No, huomasinpa sen viimeisen tölkin tarkemmaksi sijainniksi oman jääkaapin sijasta Merjan jääkaapin. Hiukan lohdutti päästessäni kuitenkin herkuttelemaan koiravahdin unohtamia vaniljarahkatoffeetäytteisiä Dallas-pullia. Tulipa päivän GDAat kunnolla täyteen, ainakin mitä tulee kalorien suhteen.

Tässä vielä tämän päiväisen näyttelyn tulokset:
Arttulan Uudenkuun Utopia JUN T – suuri ja kevyt (ja kalju)
Arttulan Gladiaattori VAL EH2 – raskasrunkoinen hyvärunkoinen
Arttulan Valkoinen Noita JUN EH1 – nätti mutta pieni
Arttulan Taustasäteily NUO ERI1 – kuudes näyttely, kuudes ERI, ei paha

Nitron hieno syyspäivä

Viime sunnuntaina lähdimme Nitron (Mezen The Dark Knight) kanssa Saloon mätsäriin tarkoituksena vain kierrellä väkipaljoudessa - hyvää perussivistysharjoittelua maalaiskoiralle :) Mätsärin järjestäjä oli Perniön Seudun Eläinsuojeluyhdistys, joka keräsi näin toimintansa pyörittämiseen varoja. Päätin sitten osallistua hyvän asian tukemisen vuoksi. Nitro ei ollut ihan just pesty eikä muutenkaan laitettu, joten ei ollut hirveä tavoite menestyä sen kummemmin.


Nitro esiintyi oikein hienosti niinkuin kunnon näyttelykoiran kuuluukin ja valloitti suloisella nalleolemuksellaan tuomarin siinä määrin, että Nitro sijoittui isojen punaisten kakkoseksi. Ihana Nitro :)

Kotimatkalla kävimme pienellä metsälenkillä. Sää oli kirkas ja auringonpaisteinen niin otinpa sitten muutamia kuviakin ja vähän poseerauksia. Todella voimakas tuuli ja koiraa häikäisevä aurinko hiukkasen haittasi poseerauksessa mutta ihan kohtuullisia otoksia tuli silti.


Nitron syyspäivän galleria

Bonolle hyväksytty luonnetesti

Lauantaina olin katsomassa Bonon (Arttulan Lennokas Kaveri) luonnetestiä Somerolla. Keli oli suhmurainen ja hyvin kylmänkolea syyssää, vettäkin ripautti vähäsen. Koiraa tai testiä keli ei haitannut mutta siinä seisoskellessa tahtoi itselle vilu tulla ja kuvatessa sormet kohmettua ;)


Seurasimme myös muutaman muun koiran testausta. On se kyllä mielenkiintoista katsella, millä tavoin koirat suhtautuvat eteentuleviin omituisuuksiin ja miten niistä selviytyivät itselle ominaisella tavalla. Bono puolestansa teki oikein kelpo suorituksen, josta kasvattaja voi olla ihan ylpeä ja tyytyväinen :)


Itse luonnetestistä ei ole valokuvia, sillä videoin suorituksen digikamerallani. Kuvia otin testin jälkeen odotellessamme tuomarien päätöstä. Video tulossa nettiin, jos vain jotenkin saan onnistumaan ilman, että menee koko päivä lataamisessa.

Bonon kuvagalleria


Tässä Bonon luonnetestin osasuoritusten pisteet:

Toimintakyky +1, kohtuullinen
Terävyys +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3, kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +2, kohtuullinen
Hermorakenne +1, hieman rauhaton
Temperamentti +3, vilkas
Kovuus +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukausvarma

Tulos +172

Tekisi mieli hieman kitistä pisteytyksestä mutta antaa nyt kuitenkin olla. Olennaista luonnetestissä onkin nähdä itse suoritus, pisteytys ei kerro mitenkään yksiselitteisesti, kuinka koira toimi.

Tässäpä sitten videokuvattuna koko luonnetesti. Lopussa myös tuomareiden kommentit.

Katan eiku Dessan eiku Ellan pennut

Olisi ollut mukavaa ja kieltämättä kätevääkin, mikäli Dessan Katan pentujen adoptio olisi onnistunut. Mutta eipä niin valitettavasti käynyt. Dessalla oli vieroitus omista pennuista mennyt jo siihen pisteeseen, että maidontuontanto oli hiipumassa ja ikävästi kävi niin, että Dessan maidonmäärä oli niin pieni (käytännössä maito loppui) ettei se riittänyt Katan pennuille. Minulla on ollut narttuja, jotka tuottavat maitoa runsaasti pentujen luovutusikään saakka mutta eihän sellainen sitten sattunut juuri nyt kohdalle.

Vaikka pennut olivat nälkäisiä niin jostain syystä ne inhosivat vastikkeen makua eikä kumpikaan (ei kukaan) pennuista syönyt sitä halukkaasti. Tuntui, että pennut kuolevat ihan väkisin käsiin, koska Katalta eikä Dessalta tullut maitoa ja vastike oli yököttävää. Laitoin Facebookiin keinoemohaun. Olen edelleen iloisen yllättynyt, miten monta tuttua ja tuntematonta avuntarjoajaa minuun otti yhteyttä. Apu löytyikin lopulta yllättävän läheltä ja jopa samaa rotua :) Tässä pentueessa oli kolme pentua ja maitoa tuli paljon.

Niinpä viikon ikäisinä Katan lapset muuttivat Tammisaareen Ella-collieäidin hoiviin. Aluksi näytti aika huonolta, pennut eivät tahtoneet enää oikein imeä. Onneksi molemmat lopulta aloittivat itsenäisen syömisen ja saivat elämänsyrjästä kiinni - sanoisin, että ihan viime hetkillä.

Uusi emä Ella ja oudosti lisääntynyt pentue

Tätä kirjoittaessa pennut voivat jo oikein hyvin. Ihana juttu. Alla kuvissa pennut kolme viikkoisia.

Urospentu:

Narttupentu:

Kata-rassu kyllä säälittää. Kata on erinomainen ja huolehtiva emä, joka varmasti ihmettelee, minne hänen lapsensa katosivat. Vaikka on mennyt jo pari viikkoa pentujen lähdöstä niin tullessaan huoneeseen, jossa pentulaatikko sijaitsi, Kata etsii pentujaan ja ajaa muita koiria pois alueelta.

Piinaviikko

Kata sai kuusi pentua viime lauantaina. Synnyttely hoitui sujuvasti, ensimmäisen ja viimeisen pennun syntymäväli oli tasan kolme tuntia. Kata hoiti pentunsa hyvin ja osakseni jäi vain seurata ihania ipanoita. Synnytys on aina yhtä jännittävä juttu; tapahtua voi ihan mitä vain ja olikin mukavaa, kun se sujui ilman ongelmia. Tämän jälkeen kaikki menikin yllättäen pieleen...

Ensimmäinen pentu kuoli alle kahden päivän ikäisenä. Se vain yhtäkkiä lopetti imemisen ja kirjaimellisesti nukkui pois. Pentukuolemat eivät sinänsä ole mitenkään harvinaisia. Pennulla voi olla kehityshäiriö, joka aiheuttaa kuoleman. Esim. eräässä aiemmassa pentueessani kuoli kaksi pentua ja ruumiinavauksessa todettiin molemmilla kehittymättömät keuhkot.

Toinen pentu meni pian perässä ja aloin pelätä kaikenmaailman sairauksia parvosta koirien herpekseen. Kolmannen pennun kuoltua lähetin sen Eviraan avattavaksi, ei tämä nyt mitään normaalia voinut olla. Annoin vastiketta kaikille näille pennuille ilman mitään tulosta.

Eläinlääkärin kanssa neuvoteltua epäilimme yhtenä mahdollisena vaihtoehtona Katan maidossa olevan jotain häikkää ja aloin antaa lisäravintoa lopuille kolmelle pennulle, jotka kaikki olivat vaisun tuntuisia. Välillä vastike upposi hyvin ja välillä suu pistettiin siihen malliin tiukasti kiinni, että syöhän ite äläkä mulle tunge. Aloitimme myös Katalle lääkityksen, jonka pitäisi lisätä maidontuotantoa. Pennuille annettiin lisäksi nahan alle keittosuolaliuosta. Näillä toimenpiteillä oli sen verran vaikutusta, että tosiaan tajusin itsekin, että kyse on koko ajan ollut Katan maidosta eikä salaperäisestä tappavasta taudista. Lisäksi Evirasta sain vahvistuksen, että alustavassa tutkimuksessa ei pennusta löydetty mitään sairautta.

Tein sitten pienen kokeellisen toimenpiteen ja vein yhden pennun Dessan hoidettavaksi. Dessalla itsellään on neljän viikon ikäiset pennut, joille oli jo aloitettu lisäruokinta. Dessa oli itseään vieroittanut pennuistaan sen jälkeen, kun pentujen hampaat alkoivat tuntua ikäviltä eikä kauheasti enää imettänyt niitä. Pelkäsin ensiksikin, että Dessa pistelee poskeensa mokoman vääränvärisen ipanan ja toiseksi, että maitoa ei tule enää. Pienen totuttelun jälkeen molemmat pelkoni osoittautuivat vääriksi - onneksi. Hyvin selväksi tuli, että Dessalta tuli maitoa enemmän kuin Katalta tai se oli laadukkaampaa (onkohan niissä oikeasti eroja?)

Onhan oikea koiranmaito parempaa kuin vastike niinpä olen nyt toista vuorokautta kiikuttanut pentuja Dessan luokse. Käytännössä tilanne on se, että Dessa kyllä suostuu imettämään Katan pentuja, mutta se ei halua viettää aikaa niiden kanssa ja pennut tarvitsevat kyllä emän lämpöä yhtä paljon kuin maitoakin. Niinpä Dessa imettää pennut kahden tunnin välein ja muuten pennut viettävät aikansa Katan kanssa. Jotain vikaa Katan maidontuotannossa on, koska nyt maitoa tulee niin vähän, että voi sanoa, että sitä ei tule juuri ollenkaan.

Vielä en uskalla huokaista helpotuksesta vaan koko ajan pelottaa, että pennut menehtyvät. Pentuja on nyt enää vain kaksi. Toivottavasti Dessa leimautuisi pentuihin paremmin tulevina päivinä ja adoptoisi pennut kokonaan hoidettavakseen. Saapa nähdä, miten tässä oikein käy...

Vähän jotain

Jep jep, olen ollut kesälaitumilla, ainakin mitä tulee blogin kirjoittamiseen. Eiköhän pimenevät illat aja asiansa ja blogikin alkaa taas päivittyä ahkerammin :)

Lisäsin uuden toiminnon. Kommentoinnin lisäksi tai vaihtoehtoisesti jos ei halua kirjoitella mitään niin voipi ruksata mielipiteensä aina kyseisestä kirjoituksesta.

Saa vapaasti harjoitella tämän tekstin osalta :)

Juhannusagilityä

Juhannuksen kunniaksi kävin tosi pitkästä aikaa katsomassa virallisia agility-kisoja. En edes muista, milloinka viimeksi olen ollut. Mutta kiva oli katsella vauhdikkaita suorituksia. Keli oli pilvinen ja lupaili sadetta, jota sitten iltapvällä saatiinkin. Testailin samalla, miten uusi kamera pelittää.

Kuvagalleria Maksi 2 suorituksista.

Demin maraton

Demin kantoaika sujui jouhevasti ilman mitään ongelmia, ruoka maistui paremmin kuin hyvin jne. Kun perjantaina oli laskettu aika, niin edeltävänä lauantaina tuli ensimmäiset merkit lähestyvästä synnytyksestä. Ruokahalu huononi siinä määrin, että ruoka ei maistunut käytännössä ollenkaan. Maha Demillä oli sen verran suuri, että jo vähän odotinkin, että pennut syntyvät ennen laskettua aikaa. Eleltiinkin aika pitkiä päiviä varsinaisen synnytyksen alkua odotellessa.

Ensimmäinen pentu syntyi sitten lopulta kahden aikoihin aamuyöllä keskiviikkona. Pennut syntyivät muuten ihan normaalisti ja suht helpon tuntuisesti mutta niiden syntymäväli oli todella pitkä, parikin tuntia. Demi kuitenkin tuntui hoitavan hommat ihan hyvin, joten tyydyin seurailemaan tilannetta vaikka minua vähän hermostuttikin tämä hitaus. Pennut olivat tosi isoja kaikki, joten arvelin sen vaikuttavan tuohon hitauteen.

Demi oli punnerrellut pentuja jo puoli vuorokautta ja saldo oli kuusi pentua. Edelleen tunsin kunnon möykyn mahassa. Edellisen pennun ulostulo oli ollut jo aika väsyneen näköistä puuhaa ja alkoi todella mietityttää, miten Demi jaksaisi enää. Soitin eläinlääkärille ja sovittiin, jos alkaa epäilyttää niin lähden näyttämään Demiä. Poltot vaikuttivat jo aika laimeilta eikä pentua kuulunut, joten ei muuta kuin pinkka puhtaita pyyhkeitä mukaan ja matkaan.

Eläinlääkäri tunnusteli, että ainakin yksi pentu mahassa vielä oli. Demi sai oksitosiinia ja kalkkia, joiden molempien pitäisi saada synnytykseen vauhtia. Kävelyttely pihalla ja lääkkeet saivatkin polttoja aikaiseksi mutta ne eivät riittäneet tuuppaamaan pentua maailmaan. Pennun kalvot olivat irronneet ja se oli kuollut, pentu oli todennäköisesti jo vähän jymähtänyt niille sijoilleen (kalvot olisivat pitäneet pennun vähän liukkaampana vaikka olisikin ollut kuollut). Eipä jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin leikata pentu ulos.

Sillä aikaa, kun eläinlääkäri valmisteli leikkausjutut kuntoon kaivoin mukanani olleesta korista Demin siihen astiset kuusi pentua nauttimaan masullisen maitoa.

Tässä Demi on sitten jo leikkauspöydällä ja mahakarvat on ajeltu koneella ja iho on putsattu. Nuo Demin housukarvat on kyllä tosi komeat... istukan verenpunainen väri muuttuu nimittäin hapen loppuessa myrkynvihreäksi ja on juurikin noin kivan näköistä. Vaikka samojedin turkkiin ei värjäymiä yleensä jää mistään, on tuo myrkynvihreä sellainen, joka ei ihan helpolla pesussa irtoa varsinkin, kun se tällä erää sai kuivua ihan rauhassa kiinni karvaan.

Vähän kuvaa Demppasen naamastakin. Etutassut muuten vedettiin ristiin leuan alta ja kiinni leikkauspöydän laitoihin, jotta asento pysyy tukevampana.

Nyt on kaikki valmiina ensimmäistä viiltoa varten. Piti ottaa kuvia leikkauksesta tyyliin "verta ja suolenpätkiä" mutta tämän kuvan jälkeen oli sen verran puuhaa, että kameraa ei ehtinyt käytellä. Ainahan näihin leikkauksiin ei pääse mukaan mutta onnekseni tällä kertaa pääsin seuraamaan ja avustamaan eläinlääkäriä. Mielenkiintoista puuhaa ja pitää kyllä sanoa, että jotenkin täydentää kasvattajan ammattitaitoa tietää vähän näistä leikkauksistakin enemmän. Toivottavasti pääsisin aina mukaan kaikkiin toimenpiteisiin mitä ikinä eteen tulee.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Demi silmät kirkkaina seuraavana päivänä. Naamassa vielä synnytyssotkuja, kun katsoin parhaaksi antaa Demin levätä rauhassa ennen mitään sen suurempia putsaustoimenpiteitä. Uskomatonta on äitikoirien toipuminen keisarileikkauksesta. Haava, joka on kuitenkin monta senttiä pitkä, paranee todella nopeasti eikä se aiheuta mitään mielenkiintoa äitikoiraa kohtaan. En ole nyt enkä aiemmillakaan kerroilla koskaan huomannut, että emä olisi haavasta yhtään kiinnostunut. Jos vaikka vertaa "normaalikoiraan" niin kyllä aina on oltava kauluri kaulassa, joka estää haavojen ja tikattujen paikkojen nuolemisen/raapimisen.

Niin, Demin masusta löytyi yksi kuollut pentu, joka oli varmasti suurin koskaan näkemäni. Puntaroin pennun sellaisella lattiavaa'alla, joka eläinlääkäriasemilla aina on, tarkkuushan siinä on mitälie 100 gramman tarkkuudella varmaankin. Pentu painoi 600 grammaa tämä vaa'an mukaan.

Sainpa muuten aikaiseksi myös ihan oman maratonin. Sellaiset 41 tuntia tuli valvottua putkeen, toivottavasti ei tarvitse ihan heti alkaa rikkoa tuota enkkaa.

Mistä näitä serttejä oikein tulee :)

Enpä olisi uskonut, että Vappuviikonlopun tahti voisi jatkua koko kuukauden ajan. Mutta niin vain sertiä ja kaikkea kivaa tupsahteli joka viikonloppu :) Tähän kirjoitukseen olen koonnut parhaimmat tulokset. Muutamat "hoot" kirjoittelen kokoon sitten joku toinen kerta. Kaikki näyttelyt tuloksineen löytyy kotisivujen uutisista.

Salon ryhmis oli 9.5. Esillä oli kaksi ekakertalaista Arttulan sammaria, Vinski ja Caro. Onni nyt on jo vanha tekijä :) Onni oli taas niin upea, mutta vähän kyllä pisti harmittamaan sen iloinen häntä, joka oli jokaisessa kuvassa eri kohdassa eikä koskaan siinä ihan täydellisessä kohdassa ;) Hassuista kuvista viis, tuomari tykästyi Onniin kovasti ja Onni voitti nuorten luokan ja samaan syssyyn kaikki urokset ja vielä vastaan asettuneen parhaan nartunkin ja näin leivottiin Onnista ROP eli Rodun Paras. Niin, ja toinen serti oli tosiasia. Nyt vain odotellaan, että poitsulle tulee 2 vuoden ikä täyteen ja eikun viimeisen sertin jahtiin :)

Vinskillä oli hirmuinen pohjavillanirtoamisvaihe, mutta sentään sammarilta se vielä näytti :) Onneksi oli viileä ilma, sillä Vinskin kanssa vedettiin sellainen puolimaraton ennen kehien alkua, jotta sain sen asettumaan ja esiintymään kauniisti. Vinski esiintyikin sitten malliikkaasti edukseen ja sijoittui nuorten luokassa Onnin jälkeen toiseksi. Paras uros -skabassa valiouros kiilasi poikien väliin mutta PU3 sijoitus ja vara-serti olivat kyllä tosi hieno saavutus Vinski-pojalle. Kiitos Vinskin kotiväelle, että sain Vinskin viedä esille.

Caro suhtautui näyttelyhömppäilyyn kumman iisisti ja hämmästytti ainakin meikäläisen (ja omistajat) hienolla käytöksellään. Se esiintyi kuin ikänsä kehiä kierrellyt mestari eikä sen kanssa ollut mitään hankaluuksia näyttelypaikalla. Pesusta ja puunauksesta ja niiden helppoudesta emme tässä vaiheessa puhu mitään, hehe. Carolle punainen nauha todennäköisesti liiallisen ruokapöydässä viihtymisen vuoksi mutta luokkavoitto kuitenkin.

Viikossa alkoi kesä. Toppatakit sai jättää naulakkoon ja esiin kaivettiin aurinkorasvapurkit. 15.5. vietimme uskomattoman kuumaa hellepäivää Raumalla. Aurinkoa saatiin siinä määrin, että kamerakin oli sitä mieltä että liian kirkasta, ei voi kuvata kunnon kuvia. Kuvasato tosiaan aika heikonlaista mutta mitä pienistä, päivä meni muuten oikein kivasti.

Upeassa kunnossa ollut Gladu mennä porskutti ja voitti ison avoimen luokan. Urosten kisassa Gladu sijoittui valion perässä toiseksi ja tadaaa, sinivalkoinen valioitumisserti käteen Kiitos!! Aika ihana juttu ja jo meinasi kuulkaa koira lentään kehässä ilmaan :) Paljon onnea Merja ja Gladu. Nitron muuten ilmoitin epähuomiossa avoimeen. Tyhmiä nämä luokkajaot, kun koiraa voi iän puolesta ilmoittaa vaikka miten moneen luokkaan. Nuoriin olisin vielä alle 2 vuotiaan ilman muuta ilmoittanut.

Monta junnua oli nartuissa, mutta Tilda-Tipparainen, 10 kk, esiintyi kuin vanha tekijä ja voitti luokan. Narttuja oli melkein parikymmentä, Dessa sai erin luokkavoitolla mutta tipahti sijoituksilta. Tilda sen sijaan taisteli jopa narttujen voitosta. Tuomari mietti sijoituksia pitkään ja lopulta Tilda tuli toiseksi ja sai jo toisen vara-sertinsä. Ei yhtään huonoa ei, kun jopa valiot jäivät taakse. Tässä näyttelyssä valittiin Rodun Paras Juniori ja Tilda voitti junnu-uroksen, ollen siis ROP-juniori :) Iltapäivän Bis-kisassa ei tullut sijoitusta.

Sen verran pitää todeta tästä alla olevasta junnu-uroksesta, joka oli Tildan kilpakumppni ROP-juniori -kisassa, että niin kuin Tilda myös Luca (Snowylions Amazing Dazzler) on meidän Jakin (Vattnadals Jack Big Zwee) pentu. Luca sai myös vara-sertin, eli ihan kunnialla lapset edustivat maailmalla :)

Ryhmäkehiä odotellessa. Mezen The Dark Knight, Arttulan Taustasäteily ja Arttulan Humina eli Nitro, Tida ja Dessa.

Aurinkoinen ja kuuma näyttelyviikonloppu jatkui seuraavana päivänä Mynämäellä. Tuomari jakoi melko avokätisesti ERIä, mutta kyllä meille ainakin pinkit nauhat kelpaa. Kuinka ollakaan, irlantilaistuomari myös tykästyi Nitroon siihen malliin, että sijoitti sen ihan urosten kakkoseksi asti. Ekalle uroolle serti ja Nitrolle siis vara-sertiruusuke. Hyvä Nitroo!

Gladu oli siirtynyt eilisen valioitumisen ansiosta valioluokkaan ja komeasti heti valioluokan voitto ja Nitron perään urosten kolmoseksi. Hieno Gladu!

Eilen Tilda voitti Dessa-äiskän Paras Narttu -kisassa, tänään kävi toisin päin. Tilda erin kera junnujen toiseksi muttei nyt onnea jatkokisassa, Dessa avoimen ykköseksi ja sammarien narttujoukon kolmanneksi kaunein. Koska narttujen eka ja toka jo olivat valioita, tarjottiin sertiruusuke Dessalle ja sehän oli se kauan kaivattu kolmas serti ja niin leivottiin tälle samalle viikonlopulle jo toinen valio Arttulaan :) Upeeta, mahtavaa!!

Ja tässä he ovat yhdessä, niin upeat uudet valiot: FI MVA Arttulan Gladiaattori ja FI MVA Arttulan Humina. Onnea Merja ja mä :)

FI MVA Arttulan Humina, Arttulan Taustasäteily ja Mezen The Dark Knight eli Dessa, Tilda ja Nitro.

Nitron, Dessan ja Tildan viikonlopun saldo ruseteissa mitattuna.

22.5. pidettiin Haminan näyttely, jossa Eppu sijoittui avoimen luokan hienosti voitettuaan urosten kolmanneksi ja nyt on sitten toinen serti plakkarissa Epullakin! Kylläpä riittää meikäläisellä jännitettävää, kun monta kasvattia on sertiä vajaita valioita. Erinomaista kävivät hakemassa myös Ufo ja Milo, hienoa hienoa. Onnea koiruuksille ja taustajoukoille.

Helsingin jäähallissa pidetyssä näyttelyssä 23.5. aloitti sijoituskodissa asusteleva Ulpu näyttelyuransa aika makeasti. Ulpu voitti junnunartut, joita oli 7 kpl (aika monta siis). Paras Narttu kisassa Ulpu ei ihan neljän parhaan joukkoon päässyt, mutta sijoitetut olivat valioita jo ennestaan ja niinpä viides sija toi oikein mukavasti ensimmäisen sertin. Tässä näyttelyssä valittiin Rodun Paras Juniori ja Ulpu taisteli tuosta arvosta junnu-urosta vastaan ja Ulpuhan voitti :) Bis-kisassa iltapäivällä Ulpu jaksoi esiintyä hienosti, mutta sijoitusta ei tällä erää heltinyt mutta saimmepa paljon hyvää esiintymisharjoitusta Ulpun kanssa.


Nitrolle ei sertiä mutta sentään näyttelyuran toinen pinkki nauha ja sen kunniaksihan pitää ottaa kuvia. Tässäpä onnistunein otos niin komeasta Nitrosta.

Em. näyttelyiden tulokset:

9.5.2010 Salo
Arttulan Oikopolku NUO ERI1 PU1 SERT ROP
Arttulan Pieni Vinkki NUO ERI2 PU3 VARA-SERT
Arttulan Kristallihelmi AVO EH1

15.5.2010 Rauma
Arttulan Gladiaattori AVO ERI1 PU2 SERT -> FI MVA
Mezen The Dark Knight AVO EH
Arttulan Taustasäteily JUN ERI1 PN2 VARA-SERT ROP-juniori
Arttulan Humina AVO ERI1

16.5.2010 Mynämäki
FI MVA Arttulan Gladiaattori VAL ERI1 PU3
Mezen The Dark Knight NUO ERI1 PU2 VARA-SERT
Arttulan Taustasäteily JUN ERI2
Arttulan Humina AVO ERI1 PN3 SERT -> FI MVA

22.5.2010 Hamina
Arttulan Eilisen Haiku AVO ERI3
Arttulan Erikoispainos AVO ERI1 PU3 SERT
Arttulan Ultraufo Uutisankka JUN ERI3

23.5.2010 Helsinki
Arttulan Eilisen Haiku AVO ERI1
Mezen The Dark Knight NUO ERI1
Arttulan Ulpu Unelma JUN ERI1 (PN5) SERT ROP-juniori

Huippu-upeet Tilda ja Congo

Vappuviikonloppu vierähti kivasti näyttelyissä Hollolassa ja Mouhijärvellä.

Tilda aloitti juuri 10 kuukautta täytettyään näyttelytouhut suorastaan rytinällä. Elämänsä ekassa näyttelyssä Hollolassa Tilda voitti junnuluokan ja pesi komeasti kaikki muut nartut saaden samantien ensimmäisen sertin. Vain kolme narttua sai erin, joten aikamoinen saavutus pikkutyttöseltä. Seuraavana päivänä Mouhijärvellä Tilda voitti jälleen junnuluokan ja sijoittui narttujen kolmanneksi. Tällä kertaa saaliiksi vara-serti. Että ei yhtään paha näyttelyuran aloitus :)


Congo on käynyt viimeksi näyttelyssä vuonna 2006 ja saavutettuaan nyt veteraaniluokan iän (8 vuotta) ilmoitin sen pitkästä aikaa näytille. Turkki ei ollut vielä ihan täydessä mutta mukavan näköinenhän Congo oli. Ja kuten kuvasta voitte huomata Hollolan tuomarin ihailevan ilmeen niin hänkin tykkäsi :) Congo voitti upeasti veteraaninartut ja sijoittui Tildan jälkeen toiseksi Paras Narttu -kisassa. Congo voitti vetsku-uroksen, joten Congosta Rodun Paras Veteraani. Iltapäivän bis-kisassa Congo voitti koko joukon ollen siis näyttelyn kaunein veteraani. Aika uskomaton juttu! Ja uskomaton meno jatkui sunnuntaina, sillä Mouhijärven tuomari ei nähnyt Congossa juuri mitään hyvää ja saaliiksi punainen nauha...


Congon jälkikasvuakin oli esillä. Hollolassa Gladu esiintyi mukavasti, tuomari piti tiukkaa linjaa uroksissakin ja punainen nauha tupsahti. Mutta saatiinpa kerrankin otettua Gladusta kunnon edustuskuva <3 Eppukin oli näytillä, Epusta vain ei tullut valitettavasti otettua kuvia. Eppu sai hyvän arvostelun, mutta silti sille sininen nauha.

Mouhijärvellä näytteillä oli Congon tyttö Gimma. Olipa ihana nähdä Gimmaa piiitkästä aikaa. On kyllä mukavaluonteinen pusuttelija tuo Gimma :) Gimman esiintyminen meni iloluontoiseksi loikkimiseksi eikä menestystä tällä kertaa tullut sen enempää.

Tulokset:

1.5. Hollola
Arttulan Erikoispainos AVO H
Arttulan Gladiaattori AVO EH2
Arttulan Taustasäteily JUN ERI1 PN1 SERT VSP
Funny Fabric Wow Blue Congo VET ERI1 PN2 ROP-VET BIS-VET-1

2.5. Mouhijärvi
Arttulan Taustasäteily JUN ERI1 PN3 VARA-SERT
Arttulan Gimma Gamma AVO H
Funny Fabric Wow Blue Congo VET EH2