torstai 9. kesäkuuta 2011

Pientä kisajännitystä...

Katan tokoliikkeiden viimeistelyhionta SM-kisoja varten on edennyt yleisesti ottaen varsin mukavasti. Olen muuttanut Katan palkitsemistapaa jonkin verran. Saa nähdä, miten sitten kokeessa käy, koska tämä pari viikkoa mikä on ollut aikaa ajaa muutoksia liikkeihin on ollut kuitenkin lyhyt aika sellaisen hyvän rutiinin saamiseksi. Katan kanssa kun ei voi edes junnata mitään, koska sillä on taipumus innoissaan alkaa ennakoimaan suorituksia.

Ikä muuttaa näemmä myös koiraa. Nuorempana Katan palkkana ei voinut käyttää makupaloja, se ei niitä pitänyt mitenkään palkitsevina vaikka muuten on ahne ja ruokakuppi tyhjenee hetkessä. Mutta kun treenataan tottista niin pallo ja heiteltävät lelut olivat se ykkösjuttu. Pallo on edelleen in mutta yllättäen makupalatkin ovat alkaneet maistua hurjan hyvin. Kata täytti helmikuussa 6 vuotta.

Liikkeestä maahanmeno on alkanut namipalkalla sujua kuin rasvattu. Eipä tarvita enää toista käskyä ja maahanmeno on tosi nopea (katsopa tuosta videosta).

PM-kisan videon kun katsoin tarpeeksi monta kertaa, tajusin lopulta, miksi Kata otti istuvaa asentoa pysäytyksessä. Ikinähän sitä ei ole istuvaan asentoon pysäytetty luoksetulosta. No voi voi, jos antaa käsimerkiksi kaukokäskyjen istu-käsimerkin niin kyllähän fiksu koira yrittää käskyn sitten toteuttaa... Niinpä meillä meni vaihtoon luoksetulon pysäytysmerkkikin, jotta se erottuu kunnolla kaukkareiden merkistä. Tästä sitten seurasi se ongelma, että kun pysäytystä on pitänyt ottaa nyt useampaan otteeseen, alkaa itse luoksetulossa vauhti hiipua. Videosta myös huomasin, että merkkini on vähän hidas, tuosta vielä joku tarkka tuomari tiputtaa pinnan.

Kannattaa muuten siivota joskus kotona. Löysin nimittäin kauan kadoksissa olleen pienen noutokapulan. Videolla on tällä hetkellä käytössä ollut 650g painava kapula (tai voi se painaa enempikin, on aika iso) ja sen kanssa nouto menee muuten hyvin mutta luovutus tuppaa tulemaan vinoksi kapulan painon takia. Tässä onkin sitten ruhtinaalliset kaksi päivää aikaa ottaa treeniä tuolla kevyellä kapulalla.

Ikä alkaa painaa varmaan itseä... mulla ei tahdo pysyä enää mielessä, mitä käskyä piti milloinkin käyttää. Välillä sanon ihan mitä sattuu ja Kata katsoo kummissaan, että mitähän tuo sekoo. Erittäin hyvä esimerkki tossa videolla: palaan Katan luo istumisharjoituksen jälkeen ja sanon sille 'sivulle' ja en edes tajua, että tyhmä minä ja kun katson Kataan, se menee maahan (täytyyhän sitä jotain tehdä, kun kerran käsketään). Toivon vaan, että kokeessa en sitten itse sörssi meidän suoritusta.

Joop, eiköhän se ole sitten siinä. Jos kaikki menee nappiin, Kata vetää aivan loistosuorituksen. Se realistinen, ihan oikea tavoite on saada suoritus ilman nollia. Ja sitten se "Vähänkö ois hianoo" -tavoite olisi päästä palkintopallille :) Katalla on tasan 100 kilpakumppania ja luvassa on hirmu hellettä, joten ihan lahjaksi ei sijoituksia saa. Ja tosiaan, yhtään nollaa ei saa tulla, että saisi edes ykköstuloksen. Onneksi tulostavoitepainetta ei sinänsä ole, PM-kokeissa saimme jo ykköstuloksen ja kisaoikeus seuraavaan, Voittajaluokkaan meillä jo on. SM-kisojen jälkeen alammekin tuloksesta huolimatta treenata täysipainoisesti voittajan liikkeitä.



Henkilökohtainen Suomen Mestaruus käydään ylimmässä, erikoisvoittajaluokassa sunnuntaina, jonne karsitaan 20 parasta lauantain kokeesta. Kata kisaa avoimessa luokassa ja osallistumme Suomen Collieyhdistyksen joukkueessa. Joukkueet kisaavat omasta mestaruudesta lauantaina.

Tottelevaisuuskokeiden SM-kilpailuiden kotisivu

Ei kommentteja: